Siirry sisältöön
Vakuutuskassa Railia

  1. Vakuutuskassan nimi on Vakuutuskassa Railia. Railia tarkoittaa raide- ja liikennealaa. Kassan kotipaikka on Helsinki.

    Vakuutuskassa on muodostunut siten, että Rautatieläisten Vakuutuskassa sulautui VR Vakuutuskassa Turvaan 31.12.2010. Kassa on jatkanut fuusion jälkeen nimellä Rautatieläisten Vakuutuskassa Turva 31.12.2022 asti.
  2. Kassan tarkoituksena on antaa näissä säännöissä tarkemmin määriteltävää hautaus- ja eroavustusta.

    Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

    Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle.
  3. Kassassa on oltava vähintään 500 vakuutettua. Kassalla on oikeus pitää omalla vastuullaan näiden sääntöjen mukainen vastuu kokonaisuudessaan.

  1. Kassan toimintapiirin muodostavat:

    a) seuraavien yritysten ja yhteisöjen palveluksessa olevat henkilöt ja heidän puolisonsa:
    1. VR-Yhtymä Oyj ja sen alaiset:
      1. Oy Pohjolan Liikenne Ab
      2. Avecra Oy
      3. VR Kunnossapito Oy (VR FleetCare Ltd)
    2. Liikenne- ja viestintäministeriön alainen Väylävirasto (aik. Liikennevirasto ent. Ratahallintokeskus)
    3. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom (aik. Liikenteen Turvallisuusvirasto ent. Rautatievirasto)
    4. Fintraffic Raide Oy (ent. Finrail Oy Valtio-omistaja eriytti itsenäiseksi yhtiöksi 1.1.2015)
    5. Vossloh Rail Services Finland Oy (1.7.2015 alkaen)
    6. Vossloh Cogifer Finland Oy (1.7.2015 alkaen)
    7. Fenniarail Oy (1.5.2017 alkaen)
    8. NRC Group Finland Oy (ent. VR Track Oy kauppa 7.1.2019)
    9. Operail Finland Oy (1.7.2021 alkaen)
    10. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (1.1.2023 alkaen)

    b) seuraavien yritysten ja yhteisöjen palvelukseen siirtyneet henkilöt ja heidän puolisonsa:
    1. It Solicom Oy:n palveluksessa 31.5.2003 olleet
    2. ISS Liikennepalvelut Oy:n palvelukseen siirtyneet (31.12.2004 saakka VR-konsernin palveluksessa olleet)
    3. HSL:n (Helsingin seudun liikennekuntayhtymä ent. YTV) palvelukseen 1.1.2008 ja sen jälkeen toimintapiiriin kuuluvista yhtiöistä siirtyvät
    4. Lujapalvelut Oy:n, Realia Management Oy:n, Ovenia Oy:n ja Schneider Electric Buildings Suomi Oy palvelukseen 1.1.2011 ja sen jälkeen toimintapiiriin kuuluvista yhtiöistä siirtyvät
    5. Itella Logistics Oy:n ja Silta Oy:n palvelukseen 1.10.2012 ja sen jälkeen toimintapiiriin kuuluvista yhtiöistä siirtyvät
    6. Kouvolan seudun ammattiopiston palvelukseen 1.1.2014 ja sen jälkeen toimintapiiriin kuuluvista yhtiöistä siirtyvät

    c) saman toimialan työnantajien palveluksessa olevat ja edellä mainituista yrityksistä ja yhteisöistä niihin siirtyvät henkilöt sekä heidän puolisonsa
  2. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettua parisuhteen osapuolta. Lisäksi vakuutetun kanssa samassa taloudessa asuva avopuoliso rinnastetaan puolisoon, jos parilla on tunnustettu yhteinen lapsi.

  1. Kassaan on oikeutettu liittymään toimintapiiriin kuuluva henkilö, joka on terve ja alle 45-vuotias. Sekä hänen puolisonsa, mikäli edellä mainittu sitoutuu vastaamaan puolisonsa vakuutusmaksuista.
  2. Kassan vakuutettuja ovat 4 kohdassa mainittujen yritysten ja yhteisöjen palveluksessa olevat henkilöt. Heidän puolisonsa ovat muita vakuutettuja. Vakuutettuja ja muita vakuutettuja nimitetään jäljempänä vakuutuksenottajiksi. Hautausavustukseen oikeutettua nimitetään edunsaajaksi.
  3. Vakuutuksenottajaksi hakevan on tehtävä hallitukselle sen määräämän kaavan mukainen hakemus sekä annettava hallituksen vaatima selvitys terveydentilastaan ja iästään. Hallitus päättää hakemuksen hyväksymisestä. Päätös astuu voimaan hallituksen kokousta seuraavan kuukauden alusta, ja siitä on ilmoitettava hakijalle. Hallituksen pyytämän lääkärinlausunnon palkkion kustantaa kassa esitettävää kuittia vastaan, jos vakuutussuhde hyväksytään pyydetyn lausunnon perusteella. Muussa tapauksessa palkkio jää hakijan kustannettavaksi.
  4. Vakuutussuhteen alkaessa vakuutuksenottajalle annetaan kassan säännöt, jotka lähetetään postiosoitteeseen. Vakuutuksenottajia tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan verkkosivustolla.

  1. Vakuutuksenottaja katsotaan kassasta eronneeksi hänen saatuaan kassalta eroavustuksen, tai jos hän on laiminlyönyt vakuutusmaksujensa maksamisen vähintään kuuden kuukauden ajalta.
  2. Vakuutetun erotessa kassan toimintapiiristä ilman oikeutta eroavustukseen, hän voi edelleen kuulua kassaan muuna vakuutettuna ilmoittamalla siitä kirjallisesti kassan hallitukselle kuuden kuukauden kuluessa. Vakuutetun laiminlyödessä ilmoitusvelvollisuutensa, hänet katsotaan eronneeksi myös kassasta.
  3. Vakuutuksenottaja voi erota kassasta ilmoittamalla kirjallisesti kassan hallitukselle. Etuus määräytyy tällöin kohtien 13 ja 14 mukaisesti.

  1. Kun vakuutuksenottaja eroaa ennen sovittua vakuutuksen päättymisikää, tai erotetaan kohdan 10 perusteella kassasta, saa hän maksamiaan vakuutusmaksuja vastaavan vapaakirjan. Sen perusteella hänen kuollessaan maksetaan hautausavustus, joka on laskettu noudattaen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta.
  2. Jos vastuun takaisinostoarvo muutoshetkellä on pienempi kuin 500 euroa, voidaan se hallituksen päätöksellä suorittaa rahana vakuutuksenottajalle. Euromäärä sidotaan työntekijän eläkelain (19.5.2006/395) 96 §:n mukaiseen palkkakertoimeen siten, että tässä pykälässä oleva euromäärä vastaa vuoden 2022 palkkakerrointa 1,501.
  3. Jos vakuutettu eroaa kassan toimintapiiristä, voidaan vastuun takaisinostoarvo hallituksen päätöksellä suorittaa hakemuksesta vakuutetulle ja hänen puolisolleen.

  1. Uuden myönnettävän vakuutuksen perusmäärä on 3000 euroa. Vakuutuksenottajalla on lisäksi oikeus saada yksi tai useampia 1000 euron vakuutuksia, joiden määrän hallitus voi rajoittaa ottaen huomioon asianomaisen terveydentilan ja iän. Samalle vakuutuksenottajalle myönnettävien vakuutuksien yhteismäärä ei saa olla suurempi kuin yksi viideltäsadalta kassan koko vakuutuskannasta. Vakuutus voidaan ottaa päättyväksi 50, 55, 60 tai 65 vuoden iässä.
  2. Vakuutuksen korottamista haettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 6 ja 8 kohdassa on määrätty, eikä korotusta myönnetä hakijalle, joka on täyttänyt 50 vuotta.
  3. Jos hakija on aikaisemmin saanut kassasta 13 kohdan mukaisen vapaakirjan, hänellä ei ole oikeutta uusiin vakuutuksiin.

  1. Vakuutuksenottajan on suoritettava vuosittain etukäteen kassalle vakuutusmaksua, joka lasketaan Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen. Vakuutusmaksua on maksettava vakuutukselle sovittuun päättymisikään asti tai siihen asti, kun vakuutus on sitä ennen 23 tai 26 kohdan mukaisesti erääntynyt maksettavaksi.

    VR Vakuutuskassa Turvan myöntämistä jatkoajan hautausvakuutuksista peritään vakuutusmaksua siihen saakka, kun se erääntyy maksettavaksi 23 kohdan mukaisesti. Mikäli jatkoajan hautausvakuutuksesta on vakuutusmaksu maksamatta kahden vuoden ajalta, vakuutus katsotaan päättyneeksi, eikä sen perusteella ole enää haettavissa hautausavustusta.
  2. Vuotuinen vakuutusmaksu määrätään vakuutuksen suuruuden sekä vakuutuksen alkamis- ja päättymisiän mukaan. Vakuutuksen alkamisikä on vakuutuksenottajan täyttämä ikä edellisenä syntymäpäivänä vakuutusta otettaessa. Päättymisikä on se ikä, jonka täytettyään (50, 55, 60 tai 65) vakuutuksenottaja saa eroavustuksensa.
  3. Vakuutusmaksu peritään vakuutetuilta palkanmaksun yhteydessä kuukausittain vuosimaksun kahdestoistaosana. Myös puolison vakuutusmaksu peritään samalla tavoin. Jos vakuutusmaksua ei voida periä palkasta, on vakuutuksenottajan huolehdittava vakuutusmaksun suorittamisesta pankin kautta. Tällöin vakuutusmaksu on suoritettava etukäteen.

    Kassan hallituksella on oikeus päättää vakuutusmaksujen perintätavasta.
  4. Jos vakuutuksenottajalla on maksamattomia vakuutusmaksuja, vähennetään se mahdollisine korkoineen suoritettavasta avustuksesta.

  1. Vakuutus suoritetaan hautausavustuksena vakuutuksenottajan tai vapaakirjan saaneen henkilön kuollessa tai mikäli vakuutuksenottajalla on ollut VR Vakuutuskassa Turvan myöntämä jatkoajan hautausvakuutus 1.1.2011.
  2. Hautausavustuksen määrä on vakuutuksenottajan ottamien vakuutusten yhteismäärä tai vapaakirjan saaneella 13 kohdan mukaisesti laskettu vapaakirjan määrä. Mikäli vakuutuksiin tehtyjä indeksikorotuksia leikataan, voidaan leikkaus tehdä myös myönnettyjen vapaakirjojen arvoihin.
  3. Hautausavustus suoritetaan ensisijaisesti vakuutuksen ottajan puolisolle (määrittely kohta 5). Mikäli puolisoa ei ole, avustus maksetaan kuolinpesälle.

    Jos edunsaaja ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

  1. Vakuutus suoritetaan eroavustuksena:
    1. vakuutetulle hänen täyttäessään vakuutuksen päättymisiän tai hänen työsuhteensa päättyessä sitä ennen eläkkeeseen oikeutettuna;
    2. muulle vakuutetulle hänen saavuttaessaan vakuutuksen päättymisiän tai siirtyessään sitä ennen pysyvästi eläkkeelle, tai silloin kun vakuutettu, joka on hänen puolisonsa, saa 1. kohdan mukaisesti eroavustuksen;
    3. mikäli vakuutuksenottajalla on ollut ennen 1.1.2011 VR Vakuutuskassa Turvan myöntämiä 58 vuoden päättymisikään otettuja vakuutuksia, hänellä on niiden osalta oikeus eroavustukseen 58-vuotiaana;
    4. mikäli vakuutuksenottajalla on ollut ennen 1.1.2011 Rautatieläisten Vakuutuskassan myöntämiä eri päättymisikään otettuja vakuutuksia, hänellä on halutessaan mahdollisuus nostaa niiden osalta eroavustus silloin kun nuorimpaan ikään päättynyt vakuutus erääntyy maksettavaksi.
  2. Jos henkilö siirtyy eläkkeelle ennen vakuutuksen päättymisikää, voi hän hakemuksesta jatkaa muuna vakuutettuna päättymisikään asti. Myös puoliso voi hakemuksesta jatkaa muuna vakuutettuna vakuutuksen päättymisikään varsinaisen vakuutetun erotessa kohdan 26 mukaisesti.
  3. Eroavustus on päättymisiässä vakuutuksen täysi määrä, ja ennen päättymisikää suoritettaessa niiden takaisinostoarvoa vastaava määrä.

    Vakuutuksenottajalle sattuneen työtapaturman tai ammattitaudin johdosta pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneelle suoritetaan eroavustus kaikkien vakuutusten osalta täysimääräisenä.

  1. Jos vakuutuksenottaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuskassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä kassan sääntöjen mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, tai hän on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
  2. Vakuutuskassa on vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutuksenottaja itse on tarkoituksellisesti aiheuttanut hautausavustukseen oikeuttavan tapahtuman, ei avustusta suoriteta, mikäli vakuutussuhde on kestänyt alle kolme vuotta.
  3. Jos vakuutuksenottaja tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
  4. Jos vakuutuksenottajan kuolema on aiheutunut siitä, että hän on ottanut osaa sotaan tai aseelliseen selkkaukseen tai palvellut Yhdistyneiden Kansakuntien tai vastaavien rauhanturvaamistehtävissä, tai vakuutettu on kuollut ihmisiä joukoittain tuhonneen tai vahingoittaneen ydinreaktioon perustuvan aseen tai laitteen äkillisestä vaikutuksesta, suoritetaan hautausavustuksena summa, jonka hallitus määrää. Tämän avustuksen suorittamiseksi peritään hallituksen määräämä ylimääräinen maksu, joka on yhtä suuri kaikille vakuutuksenottajille.

  1. Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti oikeuden menettämisen uhalla kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Maksettavaksi erääntyneille etuuksille ei makseta korkoa.
  2. Hakijan on annettava kassalle tiedot, jotka ovat tarpeen kassan vastuun arvioimiseksi. Hallituksella on kuitenkin oikeus myöntää etuus joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
  3. 35 Etuuden suorituksen viivästyessä kassan on maksettava korvaus viivästysajalta korotettuna. Viivästysaika alkaa, kun kolme kuukautta on kulunut sen kalenterikuukauden päättymisestä, jolloin hakemus on jätetty kassalle ja oikeus etuuteen syntynyt. Korotus lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä, ja sen suuruus määräytyy korkolain (633/1982) määräysten mukaisesti.
  4. Ellei hautaus- tai eroavustusta ole haettu viimeistään 1 vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt, on oikeus tähän avustukseen menetetty, eikä sille makseta korkoa.
  5. Jos vakuutuksenottaja tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun etuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa.

    Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta etuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

  1. Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

    Etuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Helsingin käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

  1. Näiden sääntöjen mukaisista sitoumuksista aiheutuva vastuu kirjataan vastuuvelaksi. Sen muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu, jotka lasketaan Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen. Vakuutusmaksuvastuu vastaa voimassa olevista hautaus- ja eroavustuksista kassalle tulevaisuudessa aiheutuvan vastuun pääoma-arvoa vähennettynä sitä vastaavien tulevien vakuutusmaksujen pääoma-arvoilla.

    Vakuutusmaksuvastuuseen sisältyy myös sääntöjen kohdissa 78 ja 80 mainittujen myönnettyjen tarkistuskorotusten tulevan vastuun pääoma-arvo vähennettynä niitä vastaavien kohtien 79 ja 80 tarkoittamien tulevien vakuutusmaksujen tarkastuslisien pääoma-arvolla. Korvausvastuu vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta olevia korvausmääriä.
  2. Vastuuvelkaperusteet on tarkistettava joka toinen vuosi. Tätä tarkoitusta varten kassalla tulee olla vakuutuskassalain (948/2021) 3 luvun 4 §:ssä tarkoitettu vastuullinen vakuutusmatemaatikko.
  3. Jos vakuutustekninen tutkimus osoittaa, että vakuutusmaksut ovat riittämättömät vakuutussitoumuksista aiheutuvan vastuun peittämiseen, on maksuja korotettava tai avustuksia alennettava. Jos laskuperusteiden muutos aiheuttaa lisäyksen vastuuvelkaan, voidaan mainittu lisäys siirtää vastuuvelkaan vähitellen Finanssivalvonnan hyväksymän suunnitelman mukaan.

  1. Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
  2. Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden maksutulon keskimäärä, siirtoa vararahastoon ei tarvitse enää tehdä.
  3. Käyttörahastoon on siirrettävä se osa tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä, mitä ei ole siirretty muihin rahastoihin. Käyttörahaston varoja saadaan käyttää tilinpäätöksen osoittaman tappion peittämiseen sekä hallituksen harkinnan mukaan ylimääräisten etuuksien suorittamiseen kaikkien vakuutuksenottajien edut tasapuolisesti huomioon ottaen Finanssivalvonnan luvalla.
  4. Vararahastoa saadaan alentaa kassakokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseen.

    Mikäli vara- ja käyttörahaston varat eivät riitä tappion peittämiseen, voidaan puuttuva määrä, lisättynä enintään 20 prosentilla kattaa perimällä se niiltä, jotka toimintavuoden aikana ovat olleet velvollisia suorittamaan vakuutusmaksuja. Lisämaksu on suoraan verrannollinen kunkin vakuutuksenottajan päättyneen toimintavuoden ajalta suoritettavaan vakuutusmaksuun ja enintään 50 sadalta siitä. Kun tehdään päätös lisämaksusta, on määrättävä samalla, milloin ja kuinka suurissa erissä se on suoritettava. Suoritusaika ei saa olla kahta vuotta pitempi tilinpäätöksen vahvistamisesta lukien. Lisämaksu viivästyskorkoineen on suoraan ulosottokelpoinen.

    Sen estämättä, mitä 1 kappaleessa säädetään, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää.

  1. Kassan tilikausi on kalenterivuosi.

    Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
  2. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset on pidettävä vähintään viikon ajan ennen kassankokousta kassan toimistossa vakuutettujen nähtävänä. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

  1. Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous.

  1. Hallitus jakaa kassan vakuutetut piireihin, joita hoitaa piirin vakuutettujen tai hallituksen määräämä piiriasiamies.

    Piiriasiamiehelle maksetaan piirin hoitamisesta palkkio, jonka suuruuden päättää kassankokous.
  2. Piiriasiamies kutsuu piirinsä vakuutetut kokoukseen tarpeen mukaan, tai kun vähintään 5 prosenttia vakuutetuista sitä vaatii. Kokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Piirikokouksessa on valittava puheenjohtaja, joka yhdessä kahden kokouksen valitseman, paikalla olevan vakuutetun kanssa tarkastaa kokouksen pöytäkirjan. Tarkastettu pöytäkirja on heti lähetettävä kassan hallitukselle.
  3. Piirin vuosikokous pidetään helmikuussa. Kokouksesta on ilmoitettava vähintään 10 päivää ennen kokousta piirin alueen julkisiin paikkoihin kiinnitetyllä kokousilmoituksella. Kokouksesta ilmoitetaan myös vakuutuskassan verkkosivustolla. Kassan hallituksen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

    Piirikokouksen tehtävänä on:
    1. valita kokouksen virkailijat: puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
    2. käsitellä hallituksen antamat piirin asioiden hoitoa koskevat ohjeet;
    3. valita piiriasiamies ja hänen varamiehensä kuluvalle vuodelle;
    4. valita piirin vakuutettujen edustajat kassankokoukseen, edustajien valtuutus kestää piirin seuraavaan vuosikokoukseen;
    5. Käsitellä hallituksen lähettämät alustukset, kirjelmät, tiedonannot ja vakuutettujen esittämät ehdotukset.

  1. Vakuutetut käyttävät vakuutuskassan kassankokouksissa päättämisvaltaansa kassan asioissa piirikokouksissa valitsemiensa edustajien välityksellä. Edustajistoon tulee kuulua vähintään kuusi edustajaa.
  2. Kukin piiri on oikeutettu lähettämään kassankokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa vakuutetun 100 lukua kohti edellisen vuodenvaihteen vakuutettujen määrän perusteella. Kullakin edustajalla on kokouksessa yksi ääni. Edustaja ei voi valtuuttaa ketään toista käyttämään äänivaltaansa kokouksessa. Edustajistoon ei voi valita hallituksen jäsentä tai varajäsentä.
  3. Ellei piirikokousta ole voitu pitää osanottajien puutteessa, on piiriasiamies, tai hänen ollessaan estynyt, varapiirimies oikeutettu edustamaan piiriään kassankokouksessa. Tätä varten hänen tulee heti jättää hallitukselle kahden piiriin kuuluvan kassan vakuutetun allekirjoittama todistus siitä, ettei piirin kokousta ole voitu pitää.
  4. Edustajiston jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kassankokouksesta kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.
  5. Kassankokous pidetään Helsingissä, Espoossa, Kouvolassa, Riihimäellä, Tampereella, Turussa tai Vantaalla, ja se on pidettävä viimeistään huhtikuussa.

    Hallituksen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
  6. Varsinainen kassankokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa.

    Varsinaisessa kassankokouksessa on:
    1. valittava kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri;
    2. valittava kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa;
    3. esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
    4. päätettävä edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
    5. päätettävä toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai alijäämä antaa aihetta;
    6. päätettävä muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
    7. päätettävä vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
    8. valittava tilintarkastajat;
    9. määrättävä edustajiston jäsenten, hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten ja tilintarkastajien sekä piiriasiamiesten palkkiot;
    10. toimitettava hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaali siten, kuin 65 kohdassa on määrätty, sekä
    11. käsiteltävä muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
  7. Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

    Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
  8. Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti 20 päivää ennen 60 kohdan mukaisesti tapahtuvaa kokouskutsun lähettämistä.
  9. Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta kokouspäivää lukuun ottamatta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

    Kassankokouksen kokouskutsu lähetetään postitse tai sähköpostilla edustajiston jäsenille. Kassan muut tiedotteet toimitetaan piiriasiamiesten välityksellä ja julkaistaan kassan verkkosivustolla.

    Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava 14 päivän kuluessa sääntöjen 58 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
  10. Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

    Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa vakuutettujen nähtävinä tai verkkosivustolla, sekä asetettava nähtäväksi kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
  11. Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö. Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

    Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
  12. Asiasta, jossa ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä taikka vakuutuskassan sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia määräyksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden vakuutettujen suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos päättämisvalta kassankokouksessa on valituilla edustajilla, on kassankokous kuitenkin laillinen kutsusta riippumatta, jos kaikki edustajat ovat saapuvilla. Jos asia lain tai kassan sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
  13. Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, tehdyt ehdotukset, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava.

    Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

  1. Kassan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä, jotka valitaan kassankokouksessa. Kaikkien toimikausi on kolme vuotta. Varsinaisista jäsenistä eroaa vuosittain kaksi ja varajäsenistä yksi. Jäsenen toimikausi alkaa välittömästi valinnan suorittaneen kassankokouksen jälkeen. Edustajiston jäsen tai varajäsen ei voi olla hallituksen jäsen tai varajäsen.
  2. Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio ja kuukausipalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.
  3. Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

    Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
    1. valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
    2. valita vakuutusmatemaatikko;
    3. antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
    4. vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
    5. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
    6. päättää sääntöjen mukaisten etuuksien myöntämisestä, sekä hyväksyy niiden maksamisen;
    7. pitää vakuutuksenottajista luetteloa kassan toimintaa nähden tarpeellisine tietoineen ja huolehtia rekisteri-ilmoitusten teosta viipymättä;
    8. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi;
    9. toimittaa kuukauden kuluessa kassankokouksesta Finanssivalvonnalle eläkesäätiö ja eläkekassalain (946/2021) 6 luvun 13§:n mukaiset asiakirjat;
    10. antaa tilintarkastajille hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoittama tilinpäätös ja toimintakertomus viimeistään kuukautta ennen sitä kassankokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi.
  4. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

    Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

    Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on paikalla.

    Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi vaaleissa arpa.

    Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
  5. Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirja on tarkastettava viimeistään seuraavassa kokouksessa. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

    Pöytäkirjaan on merkittävä:
    1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
    2. kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
    3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
    4. esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

  1. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

    Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö- ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

    Toimitusjohtaja ei voi olla hallituksen jäsen, mutta hänellä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa.

  1. Vakuutuskassan nimen kirjoittaa yhdessä hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja toimitusjohtajan kanssa. Maksumääräykset allekirjoittaa toimitusjohtaja, jollei hallitus muuta määrää.

  1. Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen. Vastuuvelan katteena olevat varat on hajautettava riittävällä tavalla ja huomioon ottaen, että sijoitusten keskimääräinen tuotto on suurempi kuin kassalle vahvistettu laskuperustekorko.

    Vakuutuskassan hallituksen on laadittava sijoitussuunnitelma Finanssivalvonnan antamien määräyksien mukaisesti. Vastuuvelan kate on luetteloitava vakuutuskassalain 5 luku 5 §mukaisesti.

    Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.
  2. Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

    Kassa ei saa antaa takausta

  1. Sulautumisen ja jakautumisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 7 luvussa säädetään.

  1. Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

  1. Kassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

    Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava
    1. jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
    2. jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana
    3. jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia
    4. jos säännöissä erikseen niin määrätään
    5. jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi


    Jos kassalle jää varoja, kun purkaminen on loppuun saatettu, jaetaan ne niille, jotka suoritustilan alkaessa olivat kassan vakuutuksenottajia heidän 36 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa.

  1. Kassan myöntämät etuudet pyritään suojaamaan rahan arvon heikkenemiseltä. Kunakin kalenterivuonna myönnetty etuuden arvo kiinnitetään kyseisen vuoden kuluttajahintaindeksin syyskuun pistelukuun. Jokainen uusi vakuutus kuuluu tarkistusmenettelyn piiriin vakuutuksen ottamista seuraavan vuoden alusta lukien.
  2. Tarkistus suoritetaan siten, että kunkin vuoden päättyessä voimassa olevat vakuutukset tarkistetaan korottamalla ne seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä lähtien yhtä monella täydellä prosentilla, kuin indeksin kulumassa olevan vuoden syyskuun arvo on kohonnut edellisen vuoden syyskuun arvosta. Avustuksen tai sen sijasta maksettavan takaisinostoarvon korotus on sen määräinen, mikä oli voimassa avustukseen oikeuttavan tapahtuman sattuessa, ja 13 kohdassa tarkoitetun vapaakirjan korotus sen määräinen, mikä oli voimassa vakuutuksenottajan erotessa kassasta.
  3. Vakuutusten reaaliarvon säilyminen rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla ja muilla tuotoilla sekä vakuutusmaksuissa perittävillä tarkistuskorotuksilla. Vakuutusmaksuihin sisältyvä tarkistuskorotus lasketaan siten, että kunakin vuonna veloitetut vakuutusmaksut korotetaan seuraavan vuoden alusta lähtien samalla prosentilla kuin vakuutukset, jos ei 80 kohdan rajoituksista muuta johdu. Vakuutusmaksun tarkistuslisä on korotetun maksun ja vakuutusmaksun perusmäärän erotus.
  4. Kassan hallituksen tulee vuosittain päättää seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä tehtävä tarkistuksen suuruus kohdan 78 mukaisesti. Jos samassa yhteydessä tehtävä laskelma osoittaa, että vakuutusmaksujen tarkistuslisinä kertyvät varat yhdessä käyttörahaston kanssa eivät riitä täyteen tarkistuskorotukseen, on avustuksiin sovellettavaa tarkistuskorotusprosenttia tarvittavassa määrin alennettava. Elleivät varat laskelman mukaan riitä avustusten maksamiseen edelliselle vuodelle päätetyn tarkistuskorotuksen mukaisena, on vakuutusmaksuihin sovellettavaa tarkistuskorotusprosenttia tarvittavassa määrin korotettava. Hallitus voi päättää 78 kohdan tarkistuskorotusta suuremmasta etujen korotuksesta ja 79 kohdan tarkistuskorotusta pienemmästä maksujen korotuksesta, mikäli ne eivät vaaranna vakuutettujen etuja.